Vastuullisuuskysymykseen ei ole yksittäistä ratkaisua, nyt tarvitaan useita innovatiivisia tapoja

Globaalit haasteet tulee lokalisoida

Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät globaalit isot haasteet koskevat meitä kaikkia. Nina Elomaa uskoo, että isot haasteet pitäisi myös lokalisoida eli tuoda paikalliselle tasolle. Nämä haasteet on huomioitu myös S-ryhmän vastuullisuusagendassa:

”Kun haasteita on lokakalisoitu, niitä voi lähteä viemään myös yritystasolle. S-ryhmän tapauksessa ne on viety jo liiketoimintaankin erilaisilla liikenteen ratkaisuilla”, Elomaa kertoo.

Yritysten vastuullisuusohjelmat ovat monen eri ilmiön lopputuloksia. S-ryhmän tavoitteiden ja strategian muodostumiseen ovat vaikuttaneet vastuullisuuden kansainväliset ja isot raamit ja kysymykset, joista esimerkkinä Agenda 2030 ja ihmisoikeusperiaatteet. Elomaa muistuttaa, että myös toimintaympäristömme merkityksestä: mitä eri sidosryhmät meiltä odottavat ja toivovat?

”Ohjelmaa rakentaessa kävimme paljon sisäistä keskustelua siitä, mitä tavoitteita halutaan asettaa”, Elomaa sanoo.

Ratkaisuja on siis olemassa paljon, mutta työ on pitkäjänteistä. Vaikka voimme ottaa oppia kansainvälisistä ratkaisuista, pelkkä yksi ratkaisu ei riitä. Lisäksi se, mikä toimii muualla, ei välttämättä toimikaan Suomessa. Harri Tuomaala suosittelee etenemään askel kerrallaan pohtimalla, mikä on millekin liiketoiminnalle relevanttia ja ennen kaikkea tehtävissä. ABC-asemilla asiakkaille on tarjolla ravintolatoimintaa, marketkauppaa, autopesua, polttonesteitä ja sähkölatausliiketoimintaa – miten asiaa voi pohtia näiden pohjalta?

”Mietimme asiaa ilmaston, ihmisten, käytettävien raaka-aineiden ja hävikin kautta. Millaisia konkreettisia tavoitteita voimme tehdä? Esimerkiksi liikenteen murrokselle hyvin keskeinen asia on fossiilisten CO2-päästöjen vähentäminen, mielellään enemmän kuin laki vaatii”, miettii Tuomaala.

Kaikkia päästöjä ei pystytä vähentämään nollaan asti ja sen takia kompensointi on välttämätöntä S-ryhmän tavoitellessa hiilinegatiivisuutta. Elomaa kertoo S-ryhmän pohdintoja Hiilipörssistä:

”Tähän tarvitaan markkinapaikka, esimerkiksi pörssi, josta voi ostaa kompensaatioita. Myös liikenteen suhteen se voisi olla tapa vähentää päästöjä järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla”, Elomaa sanoo.

Vastuullisuusjohtaminen kaipaa dialogia

S-ryhmä on iso konserni, joka tekee paljon erilaista liiketoimintaa. Elomaa kertoo, että tällaisen ison konsernin vastuullisuusyhteistyön rakentamista eri liiketoimintojen kanssa helpottaa pitkä historia sekä strategian yhtenäisyys.

”Kun asetetaan isoja yhteisiä tavoitteita, pitäisi muistaa, että tavoitteisiin voidaan mennä hyvin erilaisilla reiteillä. Dialogia tarvitaan aina”, kiteyttää Elomaa.

Liikenteen murros ja hiilineutraali liikkuminen ovat teemoja, joita S-ryhmällä halutaan ratkaista ja esimerkiksi fossiilisten päästöjen vähentämistä on ratkaistu ABC-asemilla sähköautojen latauspisteillä. Suomessa kasvava autokanta sähköistyy ja siksi yritysten liikennemäärien haltuunotto on iso kysymys. ABC-asemat toimivat etupainotteisesti ja tavoitteena on 1000 sähkölatausasemaa vuoteen 2025 mennessä.

Tuomaala muistuttaa, että asiaan liittyy tavoitteiden lisäksi myös haasteita ja siksi mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Tarvitaan useita, erilaisia innovatiivisia tapoja, jotta tavoitteisiin päästään. Jos ratkaisut oisivat yksinkertaisia, kaikki ongelmat ja haasteet olisi jo ratkaistu. Suomi kohtaa esimerkiksi harvaan asutun maan haasteita.

”Nyt tarvitaan realismia ja riittävää suunnittelua aikajänteen ja toteuttamiskyvyn osalta. Monesti politiikassa puhutaan kunnianhimoisista tavoitteista ja sitten yritykset miettivät, millä kunnianhimoisilla toimenpiteillä näihin tavoitteisiin päästään”, Tuomaala kertoo.

Vastuullisuus on ihmisten huulilla enenevissä määrin. S-ryhmän saama palaute vastuullisuusteoista on pääosin positiivista ja Elomaa uskookin, että yritykset voivat aidosti vaikuttaa asioihin.

”Harrin mainitsema sähköautolataus toimii hyvin esimerkkinä: jos yritys tuuppaa asioita eteenpäin, sillä on merkitystä. Voimme silloin vaikuttaa siihen, mitä ihmiset ostavat ja mitä palveluita he käyttävät. Kyse ei ole pelkästään ihmisen omasta tekemisestä”, sanoo Elomaa.

Tuomaalakin on huomannut omassa työssään, että ihmiset vaativat ja odottavat enemmän vastuullisuutta. Myös yrityksessä työskentelevät haluavat vaikuttaa asioihin työpaikan sisältä käsin ja siksi järkevät yritykset vaativat itseltään enemmän jo ennen kuin asiakkaat ovat niin sanotusti barrikadeilla.

Vastuullisuuteen liitetään usein läpinäkyvyyden haaste; miten transparenssin ja jäljitettävyyden ja datan yhdistelmä tuodaan mahdollisimman hyvin esille ostopäätöstä tekevälle asiakkaalle?

”Pitäisi pystyä kertomaan, mistä kaikki on tullut, paljonko se on aiheuttanut päästöjä ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Silloin me puhumme datasta. On valtavan iso kysymys, miten saadaan yhtenäinen ja mahdollisimman hyvä data kaikista toimintaan liittyvistä arvoketjuista”, Elomaa pohtii.

Tuomaala lisää, että vastuullisuus näkyy entistä enemmän myös tuotehallinnassa. Se monimutkaistaa ja monipuolistaa sitä ja menee läpi koko arvoketjun aina asiakasrajapintaan asti.

Capgemini Research Institute on tutkinut kuluttajatrendejä. What matters to today’s consumers -tutkimuksen mukaan yli 10 000 vastaajan joukosta 60 % pitää vastuullisuutta entistä tärkeämpänä, kun he valitsevat missä tekevät ostoksiaan ja mitä brändejä ostetaan. Toisaalta 72 % vastaajista on lisäksi sitä mieltä, ettei vastuullinen vaihtoehto saisi olla muita vaihtoehtoja kalliimpi. Tutkimuksessa saatu data on maailmanlaajuista, mutta Elomaa tunnistaa saman asenteen myös suomalaisissa.

”Yrityksiltä odotetaan arvopohjaista tekemistä ja merkityksellisyyttä. Ihmiset haluavat ilmentää ajatuksiaan kulutuskäyttäytymisensä kautta ja arvopohjaista kuluttamista näkeekin yhä enemmän. S-ryhmälle voi tulla esimerkiksi boikotointipyyntöjä ja kysymyksiä, miksi myydään jonkin tietyn maan tuotteita. Tällä on suuri merkitys yrityksen brändille ja bisnekselle”, Elomaa kertoo.

Myös hintakysymys on Elomaasta kiinnostava. Hän uskoo ihmisten ajattelevan, että vastuullisuuden tulee olla perusasia, josta ei kuulu maksaa ekstraa. Silti uuden kehittäminen, innovaatiot ja pilotoinnit voivat aiheuttaa hinnan nousua tuotteisiin. Kun jokin uusi prosessi saadaan toimimaan, tuotannon tehokkuuden kautta saavutetaan myös kustannustehokkuutta.

Mitä vastuullisuustekoja on tulossa?

S-ryhmä sekä ABC-asemat tulevat tulevaisuudessakin tekemään vastuullisuustekoja. Elomaa kertoo, että koko S-ryhmän osalta näkyvin asia on kestävän kuluttamisen edistäminen. Isoksi kokonaisuudeksi vastuullisuusohjelmassa on ilmastokysymyksen lisäksi noussut luonnon monimuotoisuus. Myös ABC:lla on lupaavia tavoitteita kerrottavana:

”Kun miettii pari vuotta kestänyttä korona-aikaa, niin olemme pitäneet ihmiset töissä. Se on aika mahtava juttu ja siitä iso kiitos koko ketjulle! Liikenteen osalta varmasti näkyvin asia on sähkölatausasemat. Se on iso ja etupainotteinen ponnistus. Tämän rinnalla kehitämme myös koko ajan nestemäisten polttoaineiden portfoliota ja tuodaan sinne uusia ratkaisuja.”

Elomaa ja Tuomaala jakavat ohjeita vastuullista liiketoimintaa kehittäville yrityksille ja kollegoille. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet, jotka tulisi ottaa huomioon? Elomaa ja Tuomaala painottavat etenkin ison kuvan katsomista.

”Mieti, miten isosta kuvasta lähdetään rakentamaan tavoitteita ja miten erilaisilla keinoilla tavoitteisiin voidaan päästä. Kuten aina liiketoiminnassa, myös tässä mittaaminen on tärkeää”, Elomaa sanoo.

Tuomaala komppaa kollegaa: vastuullisuus ilman mittareita jää irralliseksi. Mukaan tarvitaan myös uuden oppimista, omien ajatusten haastamista ja prioriteettien pohdintaa.

”Tavoitteita ja tekemisiä kannattaa pilkkoa lyhyemmälle aikajänteelle. Mieti, miten ne linkataan myös bisneksen kasvuun ja kaupalliseen kehitykseen. Tämä on haaste kaikille suomalaisten yritysten vastuullisuusjohtajille!” Tuomaala toteaa.

Elomaakin haluaa heittää haasteen: edessä on isoja haasteita, joita kukaan ei ratkaise yksin. Siksi tulisi miettiä, miten yhteistyötä voi tehdä entistä enemmän ja millaisia uusia ratkaisuja voi löytää.

”Pois siilosta! Mietitään yhdessä uudella tavalla”, Elomaa summaa.

Käy kuuntelemassa jakso Spotifyssä

Tutustu ja tilaa podcast